cropped-L82Rympsylän-silta-1024x373.jpg

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelun tavoitteena on turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Ympäristönsuojelutoimi pyrkii ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Keinoina ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus, erilaiset vapaaehtoiset ohjauskeinot sekä ympäristötietoisuuden lisääminen.

Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen tehtävänä on toimia paikallistason yleisen ympäristönsuo­jelun edun valvojana sekä lisäksi ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi

  1. huolehtia sen hoidettavaksi laissa ja sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä
  2. huolehtia ympäristön tilan seurannasta,
  3. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestä­miseen,
  4. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille,
  5. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja kou­lutuksesta kunnassa,
  6. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasi­assa sekä
  7. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät.

Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii tekninen lautakunta, joka on delegoinut osan päätösvallastaan alaiselleen viranhaltijalle.

Ympäristösihteeri
Niina Koivula
014 267 3042
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tavattavissa to-pe, ajanvarauksella

Taksat

Ympäristöviranomaisen taksa
Maa-ainestaksa

Lomakkeet

Yhteisen jäteastian osakassopimus
Ilmoitus vesirakennustyöstä (mm. ruoppaaminen)
Hakemus jäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi
Kompostointi-ilmoitus
Meluilmoitus
Patterointi-ilmoitus
Selvitys jätevesijärjestelmästä
Vapautushakemus vesijohtoon ja viemäriin liittymisvelvollisuudesta
Ympäristölupahakemus (yleinen)
Ympäristölupahakemus eläinsuojalle

Ohjeita ympäristölupahakemusten täyttämiseen ja muita ympäristölupahakemuksia löytyy ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi kohdasta lupa-asiat.

Rantojen ruoppaukset ja niitot

RUOPPAAMINEN

Rannan ruoppaamista voidaan harkita, jos mataluus tai umpeenkasvu haittaa veneilyä, uintia tai muuta vesistön virkistyskäyttöä. Ennen ruoppauksen aloittamista toimenpiteet kannattaa suunnitella hyvin ja keskustella aikeista naapurin, vesialueen omistajan sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Hanke on hyvä suunnitella huolellisesti etukäteen:

  • sovi ruoppauksesta vesialueen omistajan kanssa
  • kerro ja sovi ruoppaussuunnitelmastasi myös naapureille
  • selvitä mahdolliset rajoitukset, kuten kaavat, suojelualueet ja kalastuskuntien paikalliset rajoitukset, jotka saattavat edellyttää muutoksia suunnitelmaasi
  • hanki lupa ruoppausmassojen läjittämiseen, jos joudut läjittämään oman tonttisi ulkopuolelle
  • tee ilmoitus Keski-Suomen ELY-keskukselle vähintään 30 päivää ennen töiden aloittamista
  • yli 500 m3 ruoppauksille tulee hakea lupa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta
  • ruoppausmassojen läjittäminen maa-alueelle voi edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maisematyölupaa

NIITOT

Jos vesikasvillisuus on runsasta, niitosta voi olla hyötyä rantojen virkistyskäytölle, kalakantojen hoidolle ja kalastukselle sekä vesilinnuille. Toisaalta liian laaja-alaiset niitot saattavat voimistaa sinileväkukintoja ja heikentää kalojen lisääntymisolosuhteita. Niitto voi lisäksi häiritä lintujen pesintää, ja ruovikon harventaminen lisää yleensä järvikortteen sekä uposkasvien määrää.

Niitto on tehokasta, jos se toteutetaan esimerkiksi seuraavasti:

  • Ensimmäisenä kesänä niitto kahteen kertaan, ensimmäinen niitto juuri ennen kasvien kukkimista (kesäkuun loppupuolella) ja seuraava 3-4 viikon päästä.
  • Toisena kesänä niitto kerran, suunnilleen ajanjaksolla heinäkuun puoliväli- elokuun puoliväli. Kasvukauden lopulla niittäminen on hyödytöntä.
  • Kolmantena kesänä ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan.

Vesiliikennelain mukainen lupa harjoituksiin ja kilpailuihin

Vesiliikennelain mukaan vesialueella moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla järjestettäviin toistu­viin tai pysyviin kilpailuihin tai harjoituksiin tarvitaan lupa. Luvan myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupaa ei tarvita, mikäli toiminta sijoittuu tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, johon on myönnetty toiminnalle ympäristölupa. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa merkityksellisiä ympäristöhaittoja.

Lupa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on oltava liitteenä kartta toiminta-alueesta, vesialueen omistajan kirjallinen suostumus ja selvitys turvallisuusnäkökohdista. Lupa voidaan myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle.

Maastoliikennelain mukainen lupa harjoituksiin ja kilpailuihin

Maastossa liikkuminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla vaatii maanomistajan luvan, sillä jokamiehenoikeudella ei saa maastossa ajaa. Sitä säätelee vuonna 1996 voimaan tullut maastoliikennelaki, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkumisesta maastossa aiheutuvien haittojen ennalta ehkäiseminen ja liikenneturvallisuuden edistäminen.

Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvän jär­jestämisen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, jolle on annettu ympäristösuojelulaissa tarkoitettu ympäristölupa (Maastoliikennelaki 30 §). Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Lupaa haetaan kunnan ympäristösihteeriltä vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on oltava liitteenä kartta toiminta-alueesta, maanomistajan kirjallinen suostumus sekä selvitys mm. turvallisuusnäkökohdista ja maastovaurioiden korjaus- ja siivoustoimenpiteistä.

Patterointi-ilmoitus

Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Tilapäisesti työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivikelantaa voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida asianmukaisesti tehdyssä, peitetyssä lantapatterissa. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lantamäärä. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille, eikä 100 metriä lähemmäksi vesistöä tai valtaojaa, viisi metriä lähemmäksi ojia eikä 100 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa. Patteroinnista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituslomakkeen voi tulostaa lomakeluettelosta tai hakea ympäristösihteeriltä.

Poikkeukselliset tilanteet

Jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipy­mättä valvontaviranomaiselle. Luvanvaraisen toiminnan osalta tarvittavat määräykset antaa asian­omainen lupaviranomainen.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ei ole erillistä ilmoituslomaketta.

Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta

Koeluonteisesta toiminnasta tulee tehdä ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista sille lupaviranomaiselle, joka on toimivaltainen ratkaisemaan toimintaa koskevan luvan. Koeluonteinen toiminta voi liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluinvestoinnin valmisteluun tai teknisen toteutuksen kokeiluun. Ilmoitus voidaan tehdä alla olevasta linkistä saatavalla lomakkeella tai vapaamuotoisesti noudattaen mitä ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) on koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta säädetty. Ilmoitus koeluontoisesta toiminnasta löytyy tästä.

Meluilmoitus

Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojelu­viranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäisestä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoitusta ei kui­tenkaan tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta eikä sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset 19 §:n nojalla ja samalla määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Meluilmoituslomake löytyy lomakeluettelosta. Ilmoituksen käsittelystä peritään Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen käsittelymaksu.

Ympäristölupa

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen lupa. Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi polttoaineiden varastointi, energiantuotanto, eläinsuojat ja turvetuotanto. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Keskeisimmät ympäristölupiin liittyvät säädökset ovat vuonna 2000 voimaan tulleet ympäristönsuojelulaki ja ympäristönsuojeluasetus. Ne määrittelevät pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot, joille on haettava ympäristölupa. Niissä määrätään myös mm. vaatimukset lupahakemukselle ja lupapäätökselle. Ympäristönsuojelulailla säännellään ympäristön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Se on pilaantumisen torjunnan yleislaki, joka sisältää säännökset maaperän, ilman ja vesien suojelusta.

Lupakäsittelyn vaiheet

Ympäristölupahakemus tehdään kirjallisesti ympäristönsuojelu-asetuksessa määrätylle lupaviran­omaiselle. Ympäristölupia myöntävät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksessa on määrätty, mikä viran­omainen myöntää luvan millekin hankkeelle. Kaikki nämä viranomaiset neuvovat, jos on epäselvyyttä siitä, mihin hakemus olisi toimitettava. Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, luvan myöntää ympäristölupavirasto.

Ympäristönsuojelulain mukaisista lupa-asioista tiedotetaan kuuluttamalla. Kuulutus pidetään nähtävillä kunnan ja asiaa käsittelevän viranomaisen ilmoitustaululla vähintään 30 päivän ajan. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja viranomaisilla on tilaisuus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Hakemuksesta kuullaan myös naapureita.

Kuulutuksessa mainitaan, missä ajassa muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on esitettävä asiaa käsittelevälle viranomaiselle. Tätä aikaa on syytä noudattaa, jotta kannanotot ehditään käsitellä ennen päätöksen tekemistä. Asia voidaan ratkaista, vaikka muistutuksia tai mielipiteitä ei olisi esitetty. Jos asiaan ei ole huomauttamista, ei tarvitse tehdä mitään.

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tehtävä kirjallisesti. Tähän tarkoitukseen ei ole käytössä lomakkeita, vaan kirjelmän voi tehdä siten kuin itse parhaaksi näkee. Syytä kuitenkin on mainita ainakin, mikä asia on, mitä mieltä on hankkeesta ja haluaako siihen muutoksia sekä mitä vaatimuk­sia itsellä on siinä tapauksessa, että hanke toteutuu. Näille seikoille on hyvä myös esittää perustelut.

Lupapäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen. Hakemuksen käsittelystä peritään Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen käsittelymaksu.

Lupahakemuksen voi tulostaa lomakeluettelosta tai hakea ympäristösihteeriltä. Lisää tietoa ympäristöluvasta löytyy ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi osiosta lupa-asiat.

Maa-ainesten ottaminen

Maa-aineslupa

Kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen on maa-aineslain mukaan haettava lupa. Lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, mikäli aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Kotitarveotosta ottajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaisille ottamispaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Kotitarveottokaan ei saa aiheuttaa maisemavaurioita ja ottamisen jäljet tulisi aina siistiä ympäristön topografiaan sopivaksi. Ilmoituslomakkeen voit hakea ympäristösihteeriltä.

Lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi ottamisalueen vallitsevat luonnonolosuhteet (muun muassa pohjavesiolosuhteet), ainesten määrä ja laatu, hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin sekä ottamisalueen jälkihoito. Jos hanke on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen, ottamissuunnitelmaa ei tarvita.

Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

  1. kauniin maisemakuvan turmeltumista,
  2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista,
  3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai
  4. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoi­suuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineksia ei saa myöskään ottaa ilman erityistä syytä meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Maa-ainesten ottamista koskevat asiat käsittelee tekninen lautakunta.

Haja-asutuksen jätevedet

Lisätietoja asumisjätevesien johtamista koskevista asioista saa ympäristösihteeriltä sekä ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteista www.ymparisto.fi/hajajatevesi ja www.vesiensuojelu.fi/jatevesi.

Jätelaki ja jätteiden käsittely

Jätelain (646/2011) mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä

Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan tai muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen ja siihen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettavaan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnan päätöksellä myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Multialla on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus.

Roskaaminen

Roskaaminen on kielletty jätelain nojalla kaikkialla. Roskaamista on roskien, lian ja käytöstä poistettujen koneiden, laitteiden ajoneuvojen, aluksien ja muiden esineiden jättäminen luontoon, jos se voi rumentaa maisemaa, vaarantaa tai haitata terveyttä, vähentää viihtyisyyttä tai aiheuttaa epäsiisteyttä. Roskaaja on velvollinen siivoamaan roskat pois alueelta ja toimittamaan ne asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Jos roskaajaa ei tavoiteta, on tienpitäjän, virkistysalueen haltijan, yleisötilaisuuden järjestäjän, alueen haltija tai kunnan siivottava roskaantunut alue. Laittomat kaatopaikat ovat yhä tänäkin päivänä ongelma, niitä syntyy metsiköihin, asumattomille tonteille ja takapihoille. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä on valvoa jätelain ja roskaamiskiellon noudattamista.

Jäteastian tyhjennysväli

Mikäli kiinteistöillä syntyy jätettä erityisen vähän, voidaan kiinteistön haltijalle myöntää kirjallisen hakemuksen perusteella pidennys jäteastian tyhjennysväliin. Myös useampien kiinteistöjen yhteiset jäteastiat ovat mahdollisia. Pidennyksiä koskevat hakemukset tulee toimittaa ympäristönsuojelusihteerille. Hakemuksen voi tulostaa lomakelistasta. Pidennetyn tyhjennysvälin edellytyksiä ovat seuraavat asiat:

  • kiinteistöllä asuu 1-2 henkilöä ja jätettä syntyy hyvin vähän
  • hyötyjätteet (biojäte, metalli, lasi, keräyskartonki) lajitellaan ja toimitetaan erikseen keräyspisteisiin, biojätteen voi myös kompostoida
  • kerättävistä jätteistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle
  • kertyneet jätteet sopivat keräysastiaan

Jätteiden lajittelu

Kun jätteet lajitellaan, säästetään luonnonvaroja. Lajitelluista jätteistä saadaan raaka-aineita uusien tuotteiden valmistamiseen ja kaatopaikalle päätyvä jätemäärä pienenee. Ongelmajätteiden lajittelulla estetään myrkyllisten ja räjähdysalttiiden aineiden ajautuminen kaatopaikalle tai luontoon. Lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, sillä sekajäte tulee aina tuottajalleen kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Lajittelu on vaivatonta, kun sen kerran opettelee. Lajitteluohjeita tulee noudattaa, sillä huonosti tehty lajittelu vaikeuttaa tai jopa estää jätteen hyödyntämisen. Jätelain etusijajärjestys velvoittaa meidät lajittelemaan jätteemme. Kunnan jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöillä tulee olla erilliset keräysastiat sekä kuivajätteelle että biojätteelle. Mikäli biojäte kompostoidaan asianmukaisesti kiin¬teistöllä, erillistä biojätteen keräystä ei tarvitse järjestää. Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojelusihteerille. Ilmoituksen voi tulostaa lomakelistasta.

Hyöty- ja ongelmajätteet

Kotitalouksien jokapäiväiset hyötyjätteet voi toimittaa Salen ja Multian liikekeskuksen pihoissa sijaitseviin hyötyjätepisteisiin, joissa on keräysastiat paperille, lasille, pienmetallille, paristoille ja kartongille sekä Ahjomäen jäteasemalle.

Keräyskartonkiin saa laittaa seuraavia jätteitä

  • Aaltopahvi
  • Kartonkitölkit, esim. maito- ja mehutölkit, myös aseptiset eli alumiinivuoratut tölkit. Huom! Muovikorkkeja ei tarvitse poistaa
  • Kuivien tuotteiden kartonkipakkaukset, esim. muro- ja keksipaketit
  • Paperipussit ja -kassit
  • Pizzalaatikot ja munakennot
  • Kartonkiset kertakäyttöastiat
  • WC- ja talouspaperihylsyt
  • Muovipinnoitetut käärepaperit, esim. kopiopaperin käärepaperit
  • Juomien kartonkiset monipakkaukset, esim. sixpackit

Nestepakkaukset tulee huuhdella ja valuttaa kuiviksi, sillä homeiset, märät tai rasvaiset pahvit voi­vat pilata koko keräyskartonkierän. Pakkaukset on hyvä litistää ja laittaa sisäkkäin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa ja keräys on taloudellista. Keräyskartongin joukkoon eivät kuulu likaiset ja huuh­telemattomat pakkaukset, styroksi ja muovipussit ja -kääreet.

Vaaralliset jätteet ovat jätteitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaikkia asumisessa syntyneitä vaarallisia jätteitä vastaanotetaan jäteasemalla. Lääkejätteitä ja elohopeakuumemittareita voi toimittaa Multian Apteekkiin.

Lisätietoja vaarallisista jätteistä löytyy valtakunnallisilta vaarallisen jätteen sivuilta osoitteissa http://www.ongelmajate.fi ja http://www.ekokem.fi.

Jätehuoltomääräyksiin, roskaantumisiin ja jäteastian tyhjennysvälin pidentämiseen liittyvissä asi¬oissa voi ottaa yhteyttä ympäristösihteeriin. Jätehuollon järjestämisestä vastaa kunnan tekninen toimisto.

Kompostointiin liittyviä linkkejä:

http://www.jatekukko.fi/www/fi/liitetiedostot/ohjeet_esitteet/kompostointiopas_verkkoversio.pdf

http://www.kiertokapula.fi/wp-content/uploads/2013/04/kompostoriopas2012_30042013netti.pdf

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun tavoitteena on saavuttaa ja turvata pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Valtakunnallisesti vesiensuojelun tavoitteet asetetaan mm. Valtioneuvoston hyväksymässä vesiensuojelun tavoiteohjelmassa ja Suomen Itämeren suojeluohjelmassa. Vesiensuojelun suunnittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä, joka toteuttaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä Suomessa.

Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi. Multian itäosa kuuluu Kymijoen Suomenselän vesienhoitoalueeseen ja edelleen Jämsän reittiin ja Multian länsiosa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja siellä Keurusselän vesistöalueeseen. Jämsän reitin vesille on tyypillistä runsas humuspitoisuus ja näin ollen veden tumma väri. Myös Keurusselän vesistöalueen vesille, johon Multian kunnan länsipuolen vesistöt kuuluvat, on ominaista korkea humuspitoisuus. Vesistöjen vedenlaatu on kuitenkin pääosin hyvää, eikä vesistöaluetta voida varsinaisesti pitää rehevöityneenä. Vedenlaadultaan heikoimmat vesistöt sijoittuvat Kupanjoen valuma-alueelle, Soutujoen ja Tarhapääjärven alueelle sekä Kolhon alapuo­lelle. Keskeisimmät kysymykset Multianjoen sekä Soutujoen-Tarhapäänjärven alueella ovat kiintoainekuormitus erityisesti latva-alueilla sekä hajakuormitus. Turvetuotantoa on runsaasti valuma-alueen latvoilla.

Tärkeä osa vesiensuojelutyötä kunnissa on neuvonta ja lausuntomenettely, joilla pyritään vähentämään ennakolta vesistöihin tulevaa kuormitusta. Tavoitteena on, että vesiensuojelu otetaan huomioon kaikessa vesistöjen valuma-alueilla tapahtuvassa maankäytössä. Tarpeen mukaan vesistöihin tai valuma-alueisiin kohdistetaan myös suoria kunnostustoimenpiteitä. Teollisuus, jätevedenpuhdista­mot ja muut vesistökuormitusta aiheuttavat laitokset ja toiminnot tarvitsevat toiminnalleen ympäristöluvan, jossa määrätään muun muassa jätevesien käsittelylle ja puhdistukselle asetettavat vaa­timukset sekä tarkkailusuunnitelma päästöjen määrän ja vaikutusten seuraamiseksi.

Metsäojitukset, hakkuut ja maanmuokkaus sekä lannoitus lisäävät vesistöjen ravinne- ja kiinto­ainekuormitusta. Ojitukset ja maanmuokkaukset lisäävät valuntaa sekä kiintoaineen, ravinteiden ja raudan huuhtoutumista. Avohakkuiden on todettu lisäävän ravinteiden ja raudan huuhtoutumista. Lannoitus puolestaan lisää fosforin huuhtoutumista turvemailta ja typen huuhtoutumista kivennäis­mailta.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelulaki (1997) nosti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kaiken suojelutoimin¬nan kulmakiveksi. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsautta, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuutta.

Kunnan tulee luonnonsuojelulain mukaan edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen turvaamiseksi voidaan laatia luonnonsuojeluohjelmia, joilla alueita varataan luonnonsuojelutarkoituksiin. Luonnonsuojeluohjelman hyväksyy valtioneuvosto. Multian kunnan luonnonsuojelualueet löytyvät ympäristöhallinnon sivuilta..

Tietoa Multian luontokohteista löytyy osoitteesta https://visitmultia.fi.

Vesihuoltolaki

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuiva­tusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hu­levesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Kunnan ympäristöviranomainen voi myöntää vapautuksen viemäriin liittymisestä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä tai jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää muulla tavoin asianmukaisesti niin, ettei järjestelystä aiheudu terveyshaittaa. Hakemuksen voit tulostaa lomakeluettelosta tai hakea ympäristösihteeriltä.

Vieraslajien torjunta

Jättiputken torjuntaohjeet
Jättipalsamin torjuntaohjeet

Elohopeapitoisuus ahvenissa - esitutkimus

Tutkimusraportti löytyy tästä linkistä.

Multian kunta
Multianraitti 3
42600 Multia

Puh. 040-3016200
kirjaamo@multia.fi
etunimi.sukunimi@multia.fi