Sisältöä ei ole päivitetty.
Multia-Seura ry
Multia-Seura, paikallinen kotiseutuseura, on perustettu v. 1951. Seuran tarkoituksena on moni-ilmeisen perinteen tallentaminen, museon kokoelmien kartuttaminen ja hoitaminen, kotiseututyön toimintaperiaatteiden ylläpitäminen ja yhteistyön vahvistaminen eri kyläkuntien välillä. Myös aidon multialaisen elämänmuodon rikastuttaminen on kotiseututyön tärkeä tehtävä.
Julkaisut
Multian laulu
Multia-Seuran toimesta levytettiin v. 1968 Multian laulu, joka on Suomen vanhimpia pitäjälauluja, Multian yhtyneitten kuorojen esittämänä Kalevi Hakasalon johdolla. Laulun sanoittaja on runoilija Einari Vuorela ja säveltäjä Juhani Pohjanmies. Laulu valmistui v. 1921 ja se esitettiin ensimmäisen kerran Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton kesäjuhlilla Multialla v. 1924 Multian Nuorisoseuran kuoron laulamana. Mainitulla levyllä laulaa myös Multia-kvartetti, laulaen kauneinta suomalaista mieskuorolyriikkaa. Multia-kvartetti levytti myös toisen levyn v. 1970, jonka Seura kustansi.
Kotiseutulehti Multian Joulu
Vuonna 1999 toteutui Multia-Seuran monivuotinen toive saada oma kotiseutulehti. Toimikunta, yhteensä 18 henkilöä, johon kuuluu edustajat myös kaikilta kyläkunnilta, on innokkaasti ja asiantuntevasti tehnyt työtä lehden hyväksi, joka sai nimen Multian Joulu. Lehti on saavuttanut suuren suosion lukijakunnan keskuudessa. Sen sisältö on kotiseutu- ja historiallispainotteinen, sisältäen myös jonkin verran nykytapahtumia. Lehti ilmestyy vuosittain ennen joulua.
Multia-Seura ry
Seuran synty
Seuran perustamiseksi pidettiin myymälänhoitaja Väinö Hietalan aloitteesta kaksi neuvottelukokousta, joista jälkimmäinen oli koolle kutsuttu yleisesti ilmoittamalla ja jossa valittiin valmisteleva toimikunta: pj. Väinö Hietala, sihteeri Väinö Linna ja muut jäsenet Hilja Valkola, Eeva Rautonen ja Toivo Pekkanen. Syyskuun 16. päivänä 1951 pidettiin Seuran perustava kokous Hotelli Peurassa. Läsnä olivat opettaja Eeva Rautonen, rouva Hilja Valkola, opettaja Nehemias Rautonen, maanviljelijä Lauri Hokkanen, kanttori Toivo Pekkanen, johtaja Arvi Peuru, myymälänhoitaja Väinö Hietala ja Väinö Linna. Kokouksessa hyväksyttiin toimikunnan valmistelema sääntöehdotus ja Seuralle tuli nimeksi Multia-Seura.
Ensimmäinen johtokunta
Ensimmäiseksi toimikaudeksi valittiin Seuran puheenjohtajaksi myymälänhoitaja Väinö Hietala, sihteeriksi opettaja Eeva Rautonen ja johtokunnan jäseniksi maanviljelijä Lauri Hokkanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Rautava, emäntä Liisa Ahola, maanviljelijä Kalle Valkeisenmäki, rouva Hilja Valkola, kanttori Toivo Pekkanen, pienviljelijä Tapio Piilo ja varalle Eemil Pajula, Fredrik Valkeisenmäki, Jaakko Peuru ja Väinö Linna. Toimikuntia perustettiin museotoimikunta, matkailutoimikunta ja toimituskunta Keski-Suomen maakunta -julkaisua varten.
Rekisteröinti
Multia-Seura hyväksyttiin Yhdistysrekisteriin 21.1.1953 rekisterinumerolla 62104.
Alkuvuosien toiminta
Seuran keskeisimpiä toimintoja alkuaikoina olivat Keski-Suomen maakuntajulkaisun toimittamisessa mukanaolo, neuvottelut Suojoen löytöalueen kaivaustöiden suorittamisesta ja neuvottelut Suur-Ruoveden historian kirjoittamisesta. Museotoiminta esinekeräyksineen oli myös alulla, Multian Manttaalikunnalta oli saatu v. 1952 lahjoituksena lainamakasiini, jonka suojiin aiottiin esinekokoelma sijoittaa. Yleisöjuhla Seuran toiminnan tukemiseksi järjestettiin laskiaisena v.1952 mäenlaskuineen ja iltajuhlineen Maamiesseurantalolla. Myös retkiä tehtiin kesäisin, mm. Raiskinmäen kullerokentille, Kulhanlinnaan ja Joensuonkankaalle.
Seuran puheenjohtajat
1951-1952 Väinö Hietala
1952-1962 Nehemias Rautonen
1962-1977 Toivo Leppäsalmi
1977- Kalevi Hakasalo
Oma lippu
Eräs Multia-Seuran tärkeimmistä tapahtumista oli v. 1998 oman lipun hankkiminen. Lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön v. 1999. Lipun on suunnitellut heraldikko Harri Uimonen kotiseutuneuvos Kalevi Hakasalon ehdotuksen pohjalta, jonka aihe on Uitamonkosken myllyn pärehöylän siipiratas. Lipun värien, keltaisen ja vihreän, välinen kuvio kertoo voimakkaasta yhteistyöstä. Lipun tangon messinkikoristeessa on Kotiseutuliiton tunnus.
Multia-koru
Multialaissyntyinen hopeaseppä Anna-Leena Haaramäki toteutti kotiseutuneuvos Kalevi Hakasalon idean siipirattaasta hopeakoruna, jota valmistetaan riipuksena, rintakoruna ja korvakoruina. Koru julkistettiin Seuran 50-vuotisjuhlassa v. 2001. Koruja voi tilata Leena Valkolalta, puh. 040-7350207.
Standaari
Lipun aiheet toistuvat myös heradikko Harri Uimosen suunnittelemassa pöytästandaarissa, joka julkistettiin Seuran 50-vuotisjuhlassa v. 2001.
Yhteystiedot
Puheenjohtaja Erkki Linna
Kukontie 885, 42600 Multia
0400-847644
Sihteeri Jouko Laine
Museot
Kotiseutumuseo
Kotiseutumuseo on sisustettu entiseen pitäjämakasiiniin eli lainajyvästöön, jonka Multian Manttaalikunta luovutti Seuran käyttöön. Kauppias Werner Valkolan perikunta lahjoitti Seuralle museon esineistön peruskokoelman 326 esinettä, jotka Yrjö Valkola järjesti tulevan museon tiloihin.
Keski-Suomen Museon antamien ohjeiden mukaan makasiini kunnostettiin museokäyttöön ja tilat vihittiin Kotiseutumuseoksi v. 1957. Esineistöä on kartutettu vuosittain, ollen nykyisin yli 1300. Esineistö on luetteloituna siirretty ATK:lle v.1999. Museo sijaitsee kirkonkylän keskustassa lähellä yli 200-vuotiasta Lovisa Charlottan kirkkoa.
Uitamonkosken myllymuseo
Professori Toivo Pihkanen lahjoitti omistamallaan tilalla sijaitsevan Uitamonkosken myllyn Multia-Seuralle v. 1967, joka osittain talkoovoimin kunnostettiin entiseen asuunsa samana vuonna. Mylly vihittiin myllymuseoksi v. 1968 ja on lajissaan Keski-Suomen ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa virallinen myllymuseo. Museo on maisemallisesti erittäin kauniilla paikalla Uuraisille johtavan tien varrella, n. 3 km kirkonkylän keskustasta. Myllyn erikoisuutena mainittakoon kaunismuotoiset koristeelliset ikkunat ja vesivoimalla toimiva pärehöylä siipirattaineen. Myllyn viimeinen, kolmas entisöintikorjaus suoritettiin v. 2001 Museoviraston tuella ja Ympäristökeskuksen toimesta.
Aleksi Pihkasen Rahasto
Myllymuseon vihkiäisten yhteydessä v. 1968 prof. Toivo Pihkanen perusti isänsä Aleksin muistoa kunnioittaen nimikkorahaston, johon hän luovutti peruspääoman. Rahaston tehtävä tuli olemaan perinteiden vahvistaminen järjestämällä kansanomaisia käsityökilpailuja sekä kirjoituskilpailuja vahvistamaan luovuutta ja idearikkautta.
Myllyn historiaa
Multialla oli jo vuonna 1786 veroluettelon mukaan 13 myllyä, joiden vero perittiin “tynnyreissä jauhoja”. Vuonna 1864 tuli lisää kahdeksan uutta myllyä. Liekö Uitamonkosken mylly yksi niistä, koska erääseen myllyn hirsistä on merkitty vuosiluku 1864. Vuosisadan vaihtuessa Multialla oli jo 30 myllyä, joista tullimyllyjä oli yhteensä kuusi ja yksi niistä oli Uitamonkosken mylly käsittäen 1/60 manttaalia. Tullimyllyissä jauhatustarve oli niin suuri, että tarvittiin oma ammattinsa osaava mylläri hoitamaan myllyä. Tämän viljasäkistä mittaaman palkan mukaan myllyt saivat nimensä “tullimylly”.
Mylläri ja maalari Kalle Virtanen tuli Multialle v. 1881 ja osti Uitamonkosken ja siihen kuuluvan palstan sekä rakensi vuosina 1888-1890 uuden kookkaan tullimyllyn erityisiä lupia kyselemättä. Virtanen muutti kuitenkin Amerikkaan ja sen jälkeen myllyä hoitivat Ruostekorpi, Jussila ja v. 1904 Pietilä. Pietilä vaihtoi makaavan turbiinin pystyturbiiniin. Vuonna 1937 myllyn osti ravihevosistaan kuuluisa Iivari Virpiö ja vuonna 1942 Aleksi Pihkanen. Pihkasen aikaan myllyssä oli useita mylläreitä. Vuonna 1967 Aleksin poika professori Toivo Pihkanen lahjoitti myllyrakennuksen Multia-Seuralle ja nyt mylly elää uutta kukoistuskauttaan myllymuseona.
