Tarhapää
Tarhapään asutus syntyi, kun Kangasalan metsämiehet alkoivat rakentaa pysyviä asuinsijoja eräalueelleen. He olivat käyneet täällä kulkien Keuruun vesireittiä, jonka osana oli Tarhapään pitkä ja kapea järvi. Ensimmäiset asumukset nousivat järven leveimmän kohdan länsirannalle ennen 1550-lukua.
Kylän nimi tosin syntyi mainittua asutusta myöhemmin. Tarhapää-nimi tuli joko täällä isäntänä olleen Heikki Matinpoika Tarhasen nimestä tai kylän miesten käyttämästä pitkähäntäisestä sudennahkalakista, joiden käyttäjää olisi leikillisesti tai pilkallisesti kutsuttu tarhapääksi.
Tarhapään kehitys ja elämä on kulkenut paljolti samaan tapaan kuin muidenkin tavallisten maalaiskylien. Väkiluku kohosi jatkosodan jälkeen huomattavasti, kun Karjalan siirtoväelle osoitettiin asutettavaksi Soutujoen alue. Koulurakennustakin täytyi huomattavasti laajentaa. Koulun toiminta loppui vuonna 2012, mutta rakennus pääsi heti jatkamaan elämäänsä perhekotina.
Nykyisin evakoiden rakentamat talot, kuten monet muutkin talot, ovat hiljenneet ja kaikissa valo ei tuiki enää talven pimeydessä. Kesällä väkeä kuitenkin liikkuu enemmän. Tarhapäänjärven rannoilla on paljon kesämökkejä, mutta niiden olemassaolo ei riko rantojen rauhallista ilmettä. Tarhapää on kaunis kylä, eikä sitä asiaa ole aika pystynyt muuttamaan.
